Kuvateksti: Päävalmentaja Petri Kettunen muistuttaa, että lajissa menestyminen vaatii arvovalintoja arjessa.
– Erilaisuus on nähtävä voimavarana junnuista alkaen. Maajoukkue tarvitsee tulevaisuudessa monipuolisia pelaajia – isoja ja ulottuvia, pieniä ja vikkeliä, haastajia ja murtautujia, päävalmentaja Petri Kettunen luettelee.
Miesten maajoukkueen kanssa tuoretta maailmanmestaruutta juhlinut Kettunen on ollut jo pitkään kansainvälisellä näköalapaikalla seuraamassa lajin kehitystä.
– Nopeus- ja taitavuusvaatimukset ovat kasvaneet valtavasti. Pitää olla jalkanopeutta tilanteisiin pääsemiseksi, ja sitten hallittava peliväline kovassa vauhdissa.
– Syöttökovuus ei ole muuttunut. Syöttö kulkee yhtä kovaa kuin 10 vuotta sitten, mutta syöttö lähtee sujuvammin.
Fyysisyys on arvoitus
Kamppailupelaaminen ei ollut Kettusen mielestä juuri päättyneissä MM-kisoissa niin isossa roolissa kuin ennen. Hän pohtiikin mihin suuntaan fyysinen pelaaminen jatkossa menee. Esimerkiksi Ruotsi on trendinomaisesti kasvattanut joukkueen keskipituutta ja se on nyt noin 190 senttiä.
– Suomi oli pienempi ja vikkelämpi. Hyviä esimerkkejä olivat meidän allstarspakit Väänänen ja Savonen, jotka eivät ole juuri 170 senttiä edes lippalakki päässä, Kettunen huomauttaa.
– Viime vuosikymmen panostettiin Suomessa kovasti lyhytsyöttöpelaamiseen ja se tuotti samantyyppisiä pelaajia. Nyt on löydetty erilaisia pelaajia. Huipulle pääsee parhaiten omien vahvuuksien kautta.
Huiput syntyvät arkityössä
Kettunen on myös Salibandyliiton huippu-urheilujohtaja ja vastaa huippu-urheilun kokonaisuudesta.
– Arkivalmennukseen tarvitaan lisää suunnitelmallisuutta. Seuraava tiikerinloikka suomalaisessa salibandyssa toteutuu, jos seuratyössä tapahtuu kehitystä. Urheilijat tehdään arjessa, Kettunen alleviivaa.
Nykyiset maailmanmestarit tulevat hyvin erilaisista seuroista, pienistä ja isoista.
– Seuratyön laatu ratkaisee, ei se minkälaisella sarjajärjestelmällä pelataan. Seuroissa on vaadittava laatua joka tasolla, että urheilija kehittyy.
Kehitys vaatii valintoja
Kehittymään pyrkiville pelaajille Kettunen listaa pitkän luettelon arvovalintoja. Niiden määrä riippuu siitä kuinka korkealle pyrkii – maajoukkueeseen, liigaan, divariin vai riittääkö höntsäporukka.
– Pelaajalla on edessä arjen valintojen maailma. Ihan päivän perusrytmityksestä alkaen – ravinto, lepo, riittävä uni, harjoittelu, yleinen elämänhallinta, harjoittelun jälkeinen lihaskunto ja kyky palautua. Valintojen on palveltava sitä tavoitetta jonka on itselleen asettanut.
– Et voi olla yhtä aikaa renttu ja maailman huippu. Rentuksi pääsee nopeasti uran jälkeen, mutta tie rentusta huipuksi on mahdoton.
Liigaeväät ovat olemassa
Kettunen on nähnyt työssään, että suomalaisissa seuroissa tehdään jo nyt kovaa työtä juniorijoukkueita myöten. Joensuun seudulle Kettunen antaa ohjeen.
– En tunne arkea ehkä riittävästi, mutta on herättävä ajoissa. Jonkun on seurassa linjattava valmennusta.
Joensuun seudun joukkueen liiganousua Kettunen pitää väistämättömänä, jos pitkäjänteistä työtä jaksetaan tehdä.
– Kilpailutilanne ei ole paikallinen, se on seutukunta vastaan muu Suomi.
Maailman parasta maalinestoa
Suomi on Kettusen arvion mukaan isossa kuvassa vielä Ruotsia perässä.
– Me pelattiin nyt maailman parasta puolustuspeliä. Opittiin maalinestopeli ja seuraavaksi on saatava hyökkäyspeliin monipuolisuutta.
Kettusta harmittaa kun aina kahden vuoden välein toistellaan, että lajin MM-kisoissa isot tasoerot eivät kapene. Päävalmentajan havaintojen mukaan rankingin sijoilla 5-16 pelataan nyt rajusti paremmin kuin neljä vuotta sitten.
– Mutta myös kärki – Suomi, Ruotsi, Sveitsi ja Tsekki – menee kovaa vauhtia eteenpäin. Muut katsovat koko ajan mitä me tehdään. Parhaita elementtejä otetaan omaan peliin Suomelta ja muilta.
Petri Kettusen mielestä omaleimaisuus huippujoukkueiden kesken on vähenemässä. Pelikulttuurit lähentyvät toisiaan ja se on päävalmentajan mielestä harmi ja jopa riski.
