
Hikisiä miehiä vaeltaa hiljaisina omille laukuilleen. Josban fysiikkatreenit ovat juuri päättyneet. Herra armahtaa, mutta Kinnunen ei.
– Olen vaativa, jopa piiskuri, myöntää fysiikkavalmentaja Pasi Kinnunen (49).
Monipuolisesti kouluttautunut Kinnunen ei todellakaan tyydy lepsutteluun.
– Mukavuusalueelta on päästävä harjoituksissa pois, se ei kehitä.
Esimerkiksi omatoimiharjoittelussa urheilija jää Kinnusen mielestä helposti mukavuusalueelle, jos valmentaja ei ole paikalla.
Valmentaja reenaa mukana
Kinnunen johtaa harjoituksia myös esimerkillään. Hän näyttää liikkeet, tekee itse ensimmäisenä ja treenaa täysillä muiden mukana.
– Hahmotan liikkeet pelaajille ja tykkään reenata itsekin samalla.
Kinnusen valmennuksessa pääpaino on ollut lihaskunto- ja juoksuharjoittelussa. Voimaharjoittelu on Kinnusen mielestä vielä vähäisempää, koska joukkueessa on niin paljon ”nuorta versoa”.
– Painonnostotekniikka on kehittynyt ja voima on kasvanut. Mutta voiman siirtyminen lajiin ja kentälle on vielä kesken, Kinnunen luonnehtii joukkuettaan.
Fysiikkavalmentaja vetää joukkueelle koulutustaustastaan johtuen myös mentaali- ja mielikuvaharjoituksia.
– On ollut ilo huomata, että näitä rauhottumisjuttuja on arvostettu.
Vaikka Kinnunen tunnustaa olevansa vaativa valmentaja, hän aikoo tarvittaessa antaa siimaa ja keskustella.
Pysy terveenä ja syö hyvin
Jatkossa isoja kehityskohteita on ravintovalmennus. Kinnusen mielestä se on tärkeä osa-alue joka lopulta määrää tason jolle urheilija voi päästä. Esimerkiksi opiskelijaiässä ravintokysymykset helposti unohtuvat.
– Ja terveenä pysyminen. Se on tavoitteellisen urheilijan tärkeimpiä ominaisuuksia, Kinnunen alleviivaa painokkaasti.
Kinnun tuli Josban tiimiin runsas vuosi sitten divarikaudelle 2015-2016. Sitä ennen hän valmensi yli 10 vuotta jääkiekkoilijoita. Yhdellä liigakaudella hän tosin piipahti Josbassa Sami Sorjosen ollessa päävalmentajana.
Kinnunnen on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja ja psykoterapeutti. Lisäksi hän on valmistunut ammattivalmentajaksi Itä-Suomen liikuntaopistolta Islolta.
Keskusairaala vie miehen työajasta puolet ja loppuajan hän toimii psykoterapiayrittäjänä ja valmentajana. Josban harjoitukset veivät kesällä 3-4 iltaa viikossa, talvikaudella pari iltaa.
Kovaa rääkkiä – ja läppää
Juomatauolla pelaajilla on hetki aikaa arvioida valmentajaansa.
– Pasin harkat on rankat ja monipuoliset. Semmonen vanhan koulukunnan mies. Välillä Pasilta hukkuu ajantaju kun innostuu niin kovasti, 45 minuutin reenistä tuleekin puolitoistatuntinen, nauraa monia valmentajia joukkueessa nähnyt Jesse Reijonen.
– Pasi on mun lemppari. Vähän se pullistelee välillä, mutta me heitetään sille jotain läppää niin kyllä se sitten rauhottuu. Kova vaatimustaso sopii minulle. Varsinkin uusille on hyvä kun valmentaja näyttää esimerkkiliikkeet, Jere Sivonen kiittelee.
– Pasi tulee pelaamaan meidän kanssa futistakin ja on aina mukana. Pasin harkat varmasti kehittää kun ne tekee kunnolla. Joskus se tulee huutamaan vierelle ja silloin on pakko nostaa ne raudat vaikka ei olisi ikina sellaisia määriä yrittänyt, Samu Juvonen tunnustaa.
Päävalmentaja Antti Ruokonen on saapunut loppuverryttelyn aikana kentän reunalle.
– Älä tapa niitä, meillä on kohta peli, Ruokonen huutaa.
– Ei tämä tapa, tämä vahvistaa, Kinnunen huikkaa jonon keulilta 20 miestä perässään.
Kuvateksti: Pasi Kinnunen tykkää reenata joukkueen mukana.