Josba Akatemian treeneissä on viime kuukausina voinut nähdä hiukan ulkomaalaisväriä, kun tšekkiläinen Martin Czyž kuului syksyn ajan joukkueen harjoitusrinkiin. Omassa maassaan salibandya jo pitkään harrastanut ja tällä hetkellä Tšekin 2. divisioonassa pelaavan Martinin toi Suomeen opiskelijavaihto. Mahdollisuus yhdistää Karelia-ammattikorkeakoulussa tapahtuvan kansainvälisen bisneksen opiskelun ja harrastuksen sai Martinin, 20, lopulta valitsemaan kohteekseen Joensuun ja Josban.
– Jo kun hain vaihto-ohjelmaan tiesin, että haluan yhdistää opiskelun ja salibandyn. Koska olen pelannut salibandya 10 vuotta ja toimin myös tuomarina, Pohjoismaat vaikuttivat parhaimmalta vaihtoehdolta. Valitsin Suomen, Martin kertoo.
Aivan helppoa yhteydenottaminen seuraan ei kuitenkaan ollut, johtuen pääasiassa kielimuurista. Myös suomen kielen sanakirja tuli hänelle tutuksi.
– Ensin menin Josban verkkosivuille etsiäkseni yhteystietoja, mutta koska siellä kaikki oli suomeksi, jouduin kääntämään kaiken sanasta sanaan sanakirjan kanssa. Lopulta löysin Josban Facebook-sivun ja otin yhteyttä sitä kautta, hän myöntää.
Onneksi kielimuuri ei itse harjoituksissa muodostunut esteeksi ja Martin jakoikin myöhemmin kiitosta Akatemian valmentajalle Jamille (Huhtala) jaksamisesta kääntää harjoitukset englanniksi. Itsessään harjoituksiin oli helppo päästä mukaan ja joidenkin erojen lisäksi maiden (ja seurojen) salibandyn harjoituskulttuurien välillä oli löydettävissä myös yhteneväisyyksiä.
– Harjoitukset täällä ja kotiseurassani (FbK Horní Suchá) ovat melko samanlaisia rakenteeltaan. Vetojen ja pelin määrä pyritään maksimoimaan. Ehkä suurimmat erot ovat kamppailupelaamisessa ja pelin yleisessä kehittyneisyydessä. Meillä salibandy on myös paljon staattisempaa. Siellä jokaisella on paikkansa ja täällä paikat vaihtuvat nopeasta ja välillä tuntuu kuin hyökkääjänä tai puolustajana pelaamisessa ei olisi mitään eroa, Martin toteaa.
Martinin viimeiset treenit Suomessa päätettiin yhteiskuvaan. Kuva: Lauri Havukainen
Puolustajan paikalla yleensä päivystävä Martin myös koki harjoitukset itseään kehittäväksi, niin kentällä kuin sen ulkopuolella.
– Harjoitukset olivat minulle erittäin hyödyllisiä, nopean temmon, laukaisumäärien ja vauhdikkuuden vuoksi. Uskon niiden auttavan minua pelaajana jatkossa. Opin myös muutamia uusia harjoitteita. Harjoitukset kehittivät myös kielipäätä ja opin uusia suomenkielisiä sanoja, Martin sanoo.
Martinin Suomessa oloaikaan kuului toki myös muutakin kuin kaupankäynnin opiskelua tai salibandyä. Etenkin luonnon kauneus ja avuliaat ihmiset jäivät mieleen. Pääsi hän käymään myös Joensuun ja Pohjois-Karjalan ulkopuolella.
– Luonto Suomessa ja erityisesti Joensuussa on hyvin kaunista. Minulla oli myös mahdollisuus käydä Kolin kansallispuistossa ja Lapissa, jotka kummatkin olivat unohtumattomia reissuja. Joensuu itsessään on pieni ja hiljainen kaupunki, joka vaikuttaa ystävälliseltä ja kodikkaalta. Oli myös onni tutustua muutamiin paikallisiin ja samalla todistaa stereotypiat ujoista ja epäystävällisistä suomalaisista vääriksi. Alusta asti kaikki olivat hyvin avuliaita, Martin myhäilee.
Jouluksi kotiinsa suunnannut Martin myöntää lähdön olevan vaikea. Hän lähtee Suomen reissulta kiitollisin mielin ja täynnä uusia kokemuksia.
– Olen hyvin iloinen, että valitsin vaihtokohteekseni Suomen. Täältä lähteminen on haikeaa. Yritän kuitenkin tulevaisuudessa päästä käymään maassa uudestaan. Kiitos Josballe että sain mahdollisuuden harjoitella seurassanne ja erityiskiitos valmentaja-Jamille harjoitusten kääntämisestä. Onnea koko seuralle ja näkemiin, Martin toivottaa haastattelun lopuksi.
Haastattelu, käännös, teksti ja kuvat: Lauri Havukainen
