Josba-Saipa 6.4.2022. Kuva: TKFotografi.
Josban edustusjoukkueelta kysyttiin mikä oli hienon kauden 2021-2022 upein hetki. Kysymys esitettiin kaikille pelaajille, valmentajille, huollolle, joukkueenjohdolle ja viestintätiimille. Moni on jo vastannut ja lisää otetaan vastaan.
- Kauden upein hetki oli, kun Ville Pesosen ja Jere Kettusen koppipuheet veljeydestä sekä periksiantamattomuudesta ennen ratkaisevaa viidettä matsia SaiPaa vastaan sytyttivät koko jengin, ja lopputuloksena edettiin finaaleihin (Jami Huhtala).
- Se oli, kun ensimmäistä kertaa kävelin pleijarissa kotiotteluun. Semmoinen tunnelma oli minulle ihan uusi kokemus (Sampo Siponen).
- Kolmas peli Limingassa karsinnoissa. Keskiviikkoilta ja ollaan takaa-ajajina koko peli. Se usko mikä joukkueella oli, että tämä hoituu ja niinhän siinä lopulta kävi. Nuorelta joukkueelta käsittämätön suoritus, täysi tupa Limingan faneja vielä huutamassa. Tärkein silti paluumatka Turusta torstain ja perjantain välisenä yönä. Se miten pelaajat puhuivat toisistaan ikuisina ystävinä ja veljinä, ja että se side kestää, vaikka maisemat vaihtuvat. Tuo side on tärkeämpää kuin pelien voittaminen (Sakari Salmela).
- Kauden upein hetki oli, kun huomasi kuinka koko Joensuu katsojineen olivat meidän puolella ja tukivat aina kun oltiin johdossa tai vaikeassa tilanteessa pelin aikana. Lisäksi junioreitten kiinnostus joukkuetta kohtaan, joka kauden aikana lisääntyi, toi lisäpotkua kaikille jätkille. Upea hetki oli myös palata takaisin omaan kasvattajaseuraan ja nähdä omat vanhemmat joka kerta katsomossa. He olivat ne tyypit, jotka nuorena minulle tämän mahdollistivat ja kuskasivat aina Ilomantsista saakka, kun haaveilin pelaamisesta Josban edustusjoukkueessa. Tänä vuonna tästä tuli totta. Lisäksi upea hetki oli, kun Game5 varmistettiin voitolla finaalipaikka. Silloin kun katsoin Tanjaa ja Väiskiä, huomasin, miten paljon tämä merkitsee meille ja koko kaupungille (Ville Pesonen).
- Ehdottomasti kauden ikimuistoisin hetki on humoristisella puolella. Pesosen Ville sanoi pelireissulla, että mun sormet haisee lohelle. En ole syönyt lohta tai kalaa moneen vuoteen ja siksi naurettiin kaikki sille Wiken kommentille yhdessä. Siitä tuli joukkueen sisäinen läppä, että se lohi haisee bussin takapenkille asti. Ihan mahtava määrä ystäviä ja yhteisiä sisäpiirivitsejä mitkä tekivät matkasta ikimuistoisen (Kasper Tähkä).
- Pelillisesti hienoin hetki oli uran ensimmäiset liigakarsinnat ja etenkin ratkaisupelien jälkeiset fiilikset. Hienoin hetki kaikista oli kuitenkin pelien ulkopuolella viimeisen hävityn finaalin jälkeen, kun juteltiin joukkueen kanssa paliksessa ystävyydestä ja sen merkityksestä (Tuukka Korhonen).
- Itselle upeita hetkiä ovat olleet keskustelut Veikan ja Wiken kanssa ja sitä kautta tutustuminen näihin kahteen hienoon nuoreen herraan. Ihan hetkenä on itselle jäänyt isosti mieleen Liminka-sarjan neljäs peli Kontiolahdella, jossa laitettiin sarja poikki. Varsinkin ensimmäinen erä, joka vietiin 5-0 todella huikealla tekemisellä. Ja yleisön tuki oli jotain sanoin kuvaamattoman hienoa jokaisessa kotipelissä. Ylipäätään hommien painaminen tämän jengin kanssa on ollut todella hienoa kauden aikana (Janne Keskinen).
- Kaudella tapahtui paljon uusia ja hyviä kokemuksia, parasta oli kuitenkin playoffien tuoma salibandyhuuma Joensuussa (Leevi Hiironen).
- Vaikea on valita upeinta hetkeä, kun koko kauden sai hymy huulilla painella menemään. Yksi upeimmista oli varmasti se, kun summeri soi Liminka -sarjan ratkaisevassa pelissä. Aika paljon siinä purkautui menneiden vuosien pettymyksiä varmasti joka ukolta ja saatiin uskoa loppukauteen ja tulevaisuuteen. Siinä hetkessä sai olla äärettömän ylpeä omasta joukkueesta ja Joensuun salibandyväestä. Josba Ultras myös vuoden salibandyilmiö ihan Suomen laajuisesti (Juho Väisänen).
- Upeinta oli palata kotiin ja oikeasti päästä pelaamaan tällaisten veljien kanssa. Tiivistetysti tämä yhdessä kuljettu matka on ollut upea iloineen ja suruineen (Miika Kosonen).
- Ensimmäisen playoff -sarjan voittaminen Liminkaa vastaan on jäänyt mieleen upeana hetkenä. Erityisesti huikea kolmas puolivälieräottelu Limingan traktoripyhätössä. On poikkeuksellisen vahvan joukkueen merkki, kun pystyy nousemaan vieraskentällä useaan otteeseen tappioasemasta, tasoittamaan pari sekuntia ennen loppua ja tappamaan vielä jatkoajalla. Lopulta suvereeni esitys meiltä ja vastustajan tähtipelaajat pimennettiin härskisti. Limingan kaatamisella on myös erityinen paikka omassa sydämessä naapurikunnasta kotoisin olevana (Atte Hyrynkangas).
- SaiPa-sarjan vikan pelin loppuvihellyksen hetki (Mari Väisänen).
- Ikimuistoisin hetki oli Jasun maali jatkoajalla Limingassa ja sen jälkeen tunnelma kopissa. Hieno yhteisö ja joukkue kiteytyi siihen hetkeen. Valtavia tunteita (Olli Arkkila).
- Upeinta tällä kaudella oli joukkueen hitsautuminen hetki hetkeltä enemmän yhteen ja oli mahtavaa huomata, miten tiiviiksi ja yhteen hiileen puhaltavaksi tällainen ryhmä voi tulla. Tuon ansiosta pelattiin keväällä pitkään (Tatu Könönen).
- Upeinta oli, kun otettiin Liminka-sarjan kolmannessa erässä 6-5 tappiolla aikalisä, ja huomasin jokaisesta, kuinka ne nautti pelaamisesta. Wikke oli saman erän alussa tokaissut penkillä, että nyt on aika nauttia äijät. Se hetki kuvasti koko joukkuetta, miten hyvin hankalimmissakin tilanteissa pystyttiin menemään ja uskomaan omaan tekemiseen. Kun siinä äijät hymyili, niin olin varma ettei Limingalla ollut enää mitään palaa sarjassa (Artturi Vänskä).
- Siisteintä oli pelata välieriä viidennessä pelissä SaiPaa vastaan täydessä Kontiolahden hallissa ja poistua paikalta Josban kunkkuna (Aleksanteri Tirkkonen).
- Arenalla FBC Turku -pelin toisessa erässä kuljin Ultrien ohi ja lähdin nousemaan kahvioon vieviä rappuja ylös. Peli oli kiihkeää ja runsaslukuinen yleisö eli täysillä mukana. Tunne siitä, että Josballe on edelleen vahva tilaus joensuulaisessa urheiluelämässä ja emme tee tätä joukkueen kanssa turhaan. Toimintamme on merkityksellistä (Mika Muukkonen).
- Kauden upein hetki taitaa olla ensimmäisen välieräsarjan ratkeaminen kotiyleisön edessä. Siinä todistettiin muille ja myös itsellemme, että kuulutaan Divarin kärkijengeihin. Siinä hetkessä purkautui niin paljon latausta koko kaudesta ja siihen asti tehdystä työstä, että se jäi mieleen. Upeaa on myös koko kevään mitassa ollut se, miten joensuulaiset heräsivät salibandybuumiin. Sen huomasi siitä, että tuntemattomat ihmiset tuli kaupungilla juttelemaan ja kertomaan miten hienoa on seurata joukkuetta. Silloin tiesi, että on onnistuttu tuottamaan muille samanlaisia fiiliksiä kuin itsellä on ollut (Aapo Hämäläinen).
- F-liigan karsinnat olivat kauden mieleen painuvin asia. Oli todella hienoa päästä pelaamaan niitä pelejä. Tunnelma oli sanoin kuvailematonta, siitä ei voinut kuin nauttia (Fetja Naakka).
- Kauden upein hetki oli omalta osalta Liminka -sarjan toinen ottelu. Eka ja vika kerta näissä playoffeissa, kun pääsin kotiyleisön ja ultrasien eteen pelaamaan, fiilis oli uskomaton (Eetu Alitupa).
- Muutto Joensuuhun, oli kuin hyppy tuntemattomaan. Jo lyhyen ajan jälkeen minusta tuntui siltä, että olen osa tätä Joensuun salibandy-yhteisöä. En ole aiemmin vastaavanlaista fiilistä kokenut ja tämä on siistiä (Aino Paju).
- Upeinta oli kirjoittaa tämä juttu ja aistia, miten paljon pieni reikäpallo on tuonut iloa niin monille näinä ankeina aikoina (Keimo Lehtiniemi).
