
Roope Tähkä arvostaa Josban veljellistä meininkiä. Tulosta on syntynyt myös kentällä. KUVA: TKFotografi.
Josban peli parani monella eri tavalla runkosarjan jälkeen puolivälierien ja välierien aikana.
- Runkosarjan päättymisen jälkeen saatiin kahden viikon aikana rauhassa kasata rivejä, lukita pelaavat viisikot, ja pystyttiin vieläpä treenaamaankin suhteellisen kovaa, päävalmentaja Sakari Salmela pohtii finaalipelien alla.
Ajatukset olivat pitkässä keväässä. Lisäksi paneuduttiin enemmän vastustajien heikkouksiin ja vahvuuksiin.
- Myös sarjojen aikana on tärkeää kehittää pelaamista suhteessa vastustajaan.
Salmela muistuttaa, että tässä vaiheessa kevättä vastus kovenee koko ajan.
- FBC Turku on pelannut kahdeksan peliä ja meillä pelejä on yhdeksän. En usko sillä olevan mitään merkitystä lopputuloksen kannalta. Turun kotietu ja tasaisen vahva materiaali sen sijaan tekevät heistä ennakkosuosikkeja tähän finaalisarjaan, Sakke laskee.
Surkeat osaavat parantaa
Mainion kauden pelannut Roope Tähkä arvioi, että varsinaiseen finaalikuntoon Josba kasvoi pudotuspelien aikana.
- Kesästä asti on uskottu kevään finaaleihin ja ekojen pelien jälkeen tajuttiin, että se on myös oikeasti mahdollista tällä jengillä. Liminka ja SaiPa -sarjat olivat hyvin erilaiset ja uskon, että ne kasvattivat meitä henkisesti vahvemmiksi finaalisarjaa varten, Tähkä miettii.
Roope analysoi, että Liminkaa vastaan Josba sai pitää enemmän palloa, mutta SaiPaa vastaan jouduttiin kyykkimään enemmän heidän ykköskentän viisaan pallollisen pelin takia.
- Molemmissa sarjoissa tuli niitä pelejä missä oltiin umpisurkeita, mutta me parannetaan aina seuraavaan peliin. Se on ihan parasta tässä jengissä. Tärkeimmissä viimeisissä peleissä ollaan pelattu aina sarjan paras ottelu, Tähkä huomauttaa.
Veljeys velvoittaa
Josban kapteeni Juho Väisänen paalutti joukkuehengen koskettavasti joulun alla hyvän syyskierroksen jälkeen.
- Tämä ryhmä toimii joka paikassa arvojensa mukaisesti. Työteliäisyys, periksiantamattomuus ja veljeys, Väiski lausui aatonaattona.
Kaikki tuo on näkynyt joukkueen otteissa ja arvot ovat todellakin tarttuneet joka mieheen.
- Joo veljiähän tämä koko jengi on täynnä. Kaikki saa olla ihan omia persoonia. Veljeys ja joukkuehenki näkyy jokaisen omassa pelissä sillä tavalla, että jokaista peittoa tai riistoa tuuletetaan kuin viimeistä päivää, maaleista puhumattakaan. Veljeys on Josbaa ja ultrat ovat myös veljiä, Roope hehkuttaa.
Salmela harmittelee, että muutaman veljen kausi on jo ohi ennen finaaleja. Lisäksi rosterissa on puolenkymmentä pelaajaa, jotka eivät ole vielä saaneet peliaikaa ratkaisujen hetkellä.
- Onhan tässä reilun kuukauden aikana sattunut ja tapahtunut. Esimerkiksi Ville Pesonen, Artturi Vänskä, Jere Kettunen ja Eetu Nevalainen eivät ole vielä saaneet minuutteja lainkaan, mutta ovat jokainen kullanarvoisia pelaajia meille silti.
Sakke on huomannut, että joukkue uskaltaa jakaa ilot ja surut toisilleen.
- Se on paljon tärkeämpi asia kuin yksittäisen pelin lopputulos. Esimerkiksi juuri Pesosen Wikke puhui veljeydestä pukukopissa ennen ratkaisevaa välieräpeliä. On tunne, että jokaisella on hyvä olla ja oma paikka tässä kokonaisuudessa.