2001 syntyneiden ensimmäinen Sm- sarjakausi päättyi kahteen kotiotteluun Enon liikuntahallilla 12. ja 13.3.16. Kausi on ollut haastava ja monella tapaa opettavainen. Edellisen kerran C2 SM- sarjaa on Joensuussa pelattu 2012 -2013, eli ei ole ihan jokavuotista herkkua nähdä Josban junioreita tässä sarjassa.
Keväällä 2015 kasassa oli parikymmentä pelaajaa ja joukko toimihenkilöitä, joilla oli vahva unelma siitä, että tulevalla kaudella Josba C2 pelaa SM- sarjaa. Epäilijöitä riitti, monelta suunnalta kuului että ” ei sinne noin vain mennä, on erittäin vaikeaa päästä pelaamaan SM: aa.” Totta, vaikeaa tuohon sarjaan on päästä, mutta niin vain unelmasta tuli totta. Mitä tuon sarjapaikan saaminen taustalla on? Ensinnäkin yhteistyötä. Tämän lisäksi todella hyvä ja riittävän haasteellinen kesän harjoittelujakso. Keväällä huhtikuussa uusi joukkue kävi mittaamassa vauhtiaan Tampereella TFT – turnauksessa, missä voitiin jo todeta että taidot riittävät, mutta töitä on silti tehtävä paljon.
Kesän treeneistä varmasti kaikille jäi mieleen Lykynlammen portaat ja lenkit, uskon että ne eivät jättäneet ketään kylmäksi. Ensimmäistä kertaa monet myös oikeasti tutustuivat siihen, mitä tarkoittaa se että treenataan kovasti ja tavoitetta kohden. Joukkueen sitoutumisesta kertoo paljon se, että poissaoloja harjoituksista oli todella vähän koko kesän aikana. Elokuun alussa pelatut harjoitusottelut antoivat vähän suuntaviivoja siitä missä ollaan menossa, joukkue nappasi voitot tutuista vastustajista Hatsinasta ja Top Teamista, mutta taipui sitten PoNoVolle 2-5. Viikon päästä JFT:ssa joukkue sitten oli aivan omalla tasollaan vieden pelit selvästi.
SM – karsintojen ensimmäinen kierros pelattiin Joensuussa 22- 23.8.15. Ensimmäisenä päivänä vastaan asettuivat MuurY ja Oilers, joista molemmista Josba otti selkeät voitot. Sunnuntaina vastaan asettui Janakkalan SCU, joka tiedettiin jo etukäteen erittäin kovaksi joukkueeksi. Ihan ei Josban vauhti vielä riittänyt ja SCU otti 6-2 voiton ja pääsi suoraan SM – sarjaan. Tällä hetkellä SCU myös johtaa omaa sarjaansa selkeällä 13 pisteen erolla seuraavaan joukkueeseen, eli ei ihan huonolle joukkueelle hävitty. Karsinnat jatkuivat sitten jo viikon päästä Vaasassa, jossa ensimmäiseksi vastaan asettui Nibacos Kokkolasta. Ottelusta tuli erittäin tiukka, mutta päättyi Josban 3-2 voittoon. Isäntäjoukkue SB Vaasan kanssa peli päättyi 5-5 tasapeliin, luulen että kaikki meistä mukana olleista muistavat hienon tasoitusosuman vain hieman ennen ottelun loppumista! Seuraavalle päivälle jäi jännitettävää, voitto ja sitä kautta maaliero tulisi ratkaisemaan SM – sarjaan menevän joukkueen. Ottelusta Oilersia vastaan muodostui kahden ensimmäisen erän kannalta todellinen trilleri. Josba tehtyä maalin tai pari, Oilers tuli väkisinkin lähemmäs ja teki ottelusta meille todella haastavan ja jännittävän. Vasta kolmannessa erässä ketsuppipullo avautui ja pojat tekivät taululle selvät numerot, 13-5. Lieneekö tuloksen näkeminen vaikuttanut sitten vastustajan pelaamiseen, sillä lopulta SM – sarjaan menevästä joukkueesta ei ollut epäselvyyttä. Välitavoite ja osa unelmaa oli saavutettu!
SM- sarja oli ensimmäistä kertaa jaettu kahteen osioon, ensimmäiset pelit olivat turnausmuotoisia edelliskausien tapaan, loppuosa sitten yksittäisiä otteluita pidemmällä ja tehokkaalla peliajalla. Hyvän kesätreenaamisen ansiosta alkusyksyn pelit sujuivat hyvin ja hyvällä itseluottamuksella. Maininnan arvoisia pelejä ovat ainakin maalin tappioon päättynyt ottelu Oilers NG:tä vastaan, sekä tasapeli Tapanilan Erää vastaan vieraissa. Yksittäiset ottelut olivat sitten heti alkuun Josballe vaikeita ja kolme ensimmäistä ottelua päättyivätkin tappioon. Uuteen pelirytmiin sisälle päästyämme annoimme erittäin hyvän ja tiukan vastuksen jokaisessa pelissä. Josban liikkuvainen ja urheilullinen ryhmä sai myös useasti kiitosta ja kehuja myös vastustajien toimesta, pelit olivat vauhdikkaita ja viihdyttäviä, hyvää salibandya.
Jossitteluhan on mukavaa ja sitä pitää aina olla hieman mukana. JOS siis ajatellaan, että joukkue olisi pystynyt voittamaan kaksi maalin tappioon päättynyttä peliä (pystynyt pitämään johtoasemansa), olisi voittanut ottelunsa jatkoajalla ja voittanut tasapeliin päättyneen ottelun, olisi joukkue tällä hetkellä taistelemassa pääsystä kevään mitalipeleihin. Muistettavaa on myös se, että monessa pelissä kahden erän jälkeen Josba oli johdossa, mutta jostain syystä kolmannet erät ovat olleet vaikeita tällä kaudella. Tappiot myös nakertavat itseluottamusta ja voittamisesta tulee yhtäkkiä hankalampaa kuin mitä se oikeasti edes on. On myös tosiasia se, että Joensuusta on pitkät matkat jokaiseen peliin verrattuna Helsingin seudun joukkueisin. Pitkät matkat bussissa vaativat myös opettelua sen suhteen, että osataan sitten perillä valmistautua oikein tulevaan otteluun. Kuitenkin tavoite tälle kaudelle saavutettiin, Josba oli ainoa joukkue Ponovon lisäksi Itä-Suomesta sekä Savo-Karjalan alueen ainoa joukkue SM-sarjassa. On myös hyvä muistaa se, että halukkaita joukkueita sarjaan oli suuri määrä. Tällä kaudella opittiin ja nähtiin se, missä valtakunnan parhaat joukkueet ovat menossa ja mitä vaatii ottaa tuo pieni ero vielä kiinni. Yksi tekijä on se, että etelä- Suomessa joukkueet ovat tottuneet pelaamaan kovia pelejä toisiaan vastaan, ajallisesti pienillä siirtymillä ja pienten resurssien puitteissa. Meillä ei ole vastaavaa mahdollisuutta omalla alueellamme oman ikäluokan suhteen. Pitääkin käyttää kekseliäisyyttä ja luovuutta että saadaan pelirutiinia riittävän korkealle tasolle.
Tämän kauden pelireissuilla olemme yhdessä kuluttaneet bussin penkkiä reilusti yli 7000 kilometriä. Aikaa tähän on mennyt noin sata tuntia, eli noin neljä vuorokautta. Aika monta huoltoasemaa ja ruokapaikkaa on tullut tutuiksi. Monenlaista juttua ja tarinaa on bussissa kuultu. Korttipakka on ollut ahkerassa kulutuksessa. Tunnelma on vaihdellut suuren ilon ja rajun pettymyksen välillä. Monta salibandyhallia on nähty. Oman ikäluokan huippupelaajia on tullut tutuiksi. Olemme tehneet reissua pakkasessa, helteessä, pimeässä. Olemme lähteneet aikaisin aamulla ennen kukon kiekaisua, olemme tulleet takaisin kotiin aamuyön pikkutunneilla. Joukkue on täynnä hienoja pelaajia, jotka jaksavat tulla motivoituneina ja tunnollisesti harjoituksiin, ja jotka uskaltavat laittaa kaiken peliin SM – sarjapeleissä. Siihen ei ihan jokaisesta ole, nämä pojat ovat taistelijoita ja uskaltavat ja pystyvät siihen. Jokainen mukana oleva pelaaja on myös saanut itselleen onnistumisia myös pisteiden valossa kuluvan kauden aikana!
Ensikaudella joukkue on valmiimpi ja vahvempi sarjaa varten, oppia olemme saaneet ja siitä olemme myös opiksi ottaneet. Lähdemme tulevaan kauteen ennakkoluulottomasti ja omilla vahvuuksilla, joukkueena.
Kiitämme kaudesta pelaajia, sponsoreita, kotijoukkoja, pelaajien läheisiä, faneja ja vastustajia. Pelaamistamme ovat tänä vuonna tukeneet:
E. Hartikainen Oy
O.K. Auto Oy
Liikennekoulu Voutilainen
AD VARAOSAMAAILMA
KULJETUSLIIKE FORSELL OY
JOENSUUN YMPÄRISTÖTUOTANTO OY
ANJAN APU
Taide&Kehys Mikart
Miksi tätä hommaa tehdään? Rakkaudesta lajiin. Ja koska: Josba!
