27.09.2010

"Ysineloset" Joensuun turnauksessa 26.9.

Yleisön pyynnöstä pistetään tällä kertaa lyhkäisempää versiota, toivottavasti tällä kertaa jaksaa joku lukea vielä loppuun saakka. Säästän itselleni pidemmän version. ;)

Ysinelosten kauden toisessa turnauksessa vastaan asteli Josban vanhempi versio sekä toinen paikallisvastustaja Leba. Ensimmäisen turnauksen voitto antoi hyvät lähtökohdat paineettomaan peliin, ratkaisevat pelit olisivat luvassa kahden viikon päästä Kontiolahdella joka tapauksessa.

Josba - Josba

Ysineloset aloittivat vanhempiensa kiusaamisen ihan urakalla. Ainoastaan 38 sekuntia kellossa, ja rikkeen seurauksena rangaistuslaukaus Ysinelosille. Päivän oppi numero 1: jos et tee omista paikoista, vastustaja tekee kyllä. Ei tullut maalia rangaistuslaukauksesta, ei seuranneesta ylivoimasta, mutta heti perään vanhempi B rankaisi armottomasti ensimmäisestä paikastaan. Erän edetessä nuorempien mallikkaalla pelillä, syntyi toinenkin maali vanhempien toimesta. PAM, kulmavapari ja pallo kylmästi ylänurkkaan. 2-0. Kohta perään komea laukaus myös nuoremmilta Ville Simosen irroitellessa myös Ysinelosten äänijänteitä Otto Hämäläisen esityöstä. Hyvää peliä edelleen, ja PAM, kolmas kerta. Karusti paikoistaan rankaissut vanhempi B erätauolle 3-1 johdossa, vaikkeivat numerot olisi olleet toisinkaan päin mikään vääryys. Hyvää peliä Ysinelosilta, ennakkoluulotonta pallonhallintaa, mutta maalit, ne lasketaan. Ei vetoja, ei maalipaikkoja.

Mitä pidemmälle ottelu eteni, sen selkeämmin vanhempi B otti pelin haltuunsa. Hyvän ottelun pelanneet vanhemmat pojat alkoivat päästä ottelun edetessä paremmin ja paremmin peliin mukaan, ottaen homman hallintaan ja jatkaen viimeistelyä kovalla prosentilla. Upeita, laadukkaita laukauksia, eikä osumista yhtään voida laittaa Ysinelosten maalilla taistelleen Joona Pesosen piikkiin. Tolppien ja ylärimojen kautta kilisseet vedot pakkien jaloista ja suoraan syötöistä olivat kyllä laadukkaita. Ysinelosten pelaajien tippuessa yksi toisensa jälkeen sivuun flunssan oireissa, pääsivät lähes kaikki kokeilemaan vauhtiaan kentällä, ja huomaten vanhempien olevan jos ei askeleen-kahta, niin vähintäänkin sen 5 senttiä edellä. 5 senttiä, joka riittää pistämään pallon tulostaululle. Loppulukemat rumantuntuiset 7-2 (Ysinelosten toisen osuma kapteeni Teemu Häyrisen käsialaa), mutta joukkueelle kiitosta hyvästä taistelusta, asenteesta sekä rohkeasta pallollisesta pelistä. Salibandy on kuitenkin maalintekopeli, joten sitä lähdettiin harjotitelemaan seuraavaan otteluun Lebaa vastaan.

Ysineloset - Leba

Niin. Ensimmäinen vaihto, 1-0 kun aikaa kulunut 33 sekuntia. Tämän jälkeen takki auki, asenne narikkaan ja 45 minuuttia tuskaista pelailua. Näin voidaan kiteyttää koko ottelu. Ensimmäinen erä oli vielä ajoittain hyvääkin peliä, maalipaikkoja luotiin, mutta lähes aina oli joko maali liian pieni, maalivahti liian peittävä tai nopea tai tolpat liian leveät. Niin tai näin, suunnaton tuhlailu, 5-6 tolppaa ja muutama hieno koppi vastustajan maalivahdilta, sekä lukematon määrä hyviä peittoja uhrautuvasti pelanneilta Lebalaisilta, ja erätauolle 2-0 lukemissa.

Toisen erän jälkeen peli 5-0 Ysinelosille, mutta edelleen tuskaisella esityksellä. Rentoa, työteliästä ja nöyrää peliä ei näkyvissä, vaan pallon kuskailu ja "junnumainen" höntsäily kuvastivat lähes jatkuvasti Ysinelosten esitystä. Kaiken kruunuksi toisen erän viimeisellä sekunneilla jäähy väärästä etäisyydestä vastustajan päässä. Kolmannen erän alkuun tuomarit päättivät lahjoittaa Leballe vielä 5-3 ylivoiman, ja pallo saatiinkin kaivettua 2 kertaa Josba-maalista. 5-2 ja kenties täysin uusi käänne peliin? No ei niinkään. Hyvällä asenteella taistellut Leba väänsi ja käänsi ottelun loppuun saakka, pakottaen Josba-maalilla torjuneen Jonne Tarvaisen useisiin hyviin torjuntoihin, mutta Ysinelosten kone jäi tällä kertaa käynnistymättä kokonaan. Kolmannesta erästä jäi käteen ainoastaan 4 otettua jäähyä sekä Janne Laakkosen komea takatolppa osuma. Loppulukemat 6-2 Ysinelosille. Oppitunti numero 2: asenne ja keskittyminen on KAIKEN A ja O.

Kolmesta ottelusta kasassa siis 2 voittoa, ja näin kaikki mahdollisuudet jatkopeleihin omissa käsissä viimeiesessä turnauksessa. Toisen turnauksen opit olivat kuitenkin jälleen paikallaan: parhaimmillaan joukkue pelaa erittäin hyvin, mutta keskittyminen ja asenne lopulta ratkaisevat. Kuten tänään nähtiin. Juhani "Tami" Tammisen sanoin (olen viimeksi lainannut samaa lausetta 2 kautta sitten): "95% keskittyminen tuo 50% tuloksen". Jokainen kopissa ollut tietää sen jännän tunteen... kun tappion hetkellä voi olla tyytyväinen... ja vastaavasti voiton hetkellä äärimmäisen pettynyt. Näin tänään, jatkossa jokainen tietää mitä siihen hyvään oloon vaaditaan: oma panos, keskittyminen, asenne. Ne tuodaan tästä eteenpäin kentälle niin treeneissä, harkkapeleissä kuin erityisesti kahden viikon päästä Kontiolahdella.

Aki K :)